Keukenhofin jälkeen alkuperäinen suunnitelma käsitti Amsterdamin, mutta suunnitelma vaihtui lennosta ja hypättiin Haagiin menevään junaan. Juna-asemalta otettiin pyörät alle ja lähettiin seikkailemaan kaupungin ja niin kovin kauniiden metsien läpi, minnekkäs muualle kuin rannalle. Vaikka kuinka koitin sitä meren tuomaa onnellisuutta Noricolle selittää, en usko että ikinä pystyn sitä täysin sanoin kuvailemaan. Auringonlaskun jälkeen pyöräiltiin dyynien läpi takaisin asemalle. Norico lähti kotiin ja minä, huom, MINÄ, YKSIN, pyöräilin takaisin airbnblle. Muutenhan tämä ei olisi isokaan juttu, mutta en todellakaan ole kaupunkipyöräilijä, enkä myöskään hollantilainen, jotka varmaan oppivat ajamaan pyörällä ennenkuin kävelevät. Selvisin kuitenkin ehjin nahoin aiheuttamatta yhtäkään liikenneonnettomuutta ja ihan häpeämättä voin sanoa olleeni todella ylpeä itsestäni!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti