En tiedä kuinka paljon asiasta huutelin blogissa, mutta Pariisi oli miulle tosi erityinen kohde meiän reissulla. Kymmenen vuotta sitten miun täyttäessä 10 ja iskän täyttäessä 50, lähdettiin suvun voimin Pariisiin synttärimatkalle, joka oli tarkoitus uusia kymmenen vuoden päästä. Niiden kymmenen vuoden aikana kehitin siitä itselleni lähes pakkomielteen, miun täytyi päästä Pariisiin. Seuraavien pyöreiden vuosien lähestyessä tuli kuitenkin mutkia matkaan, kuka ei halunnutkaan enää lähteä, kellä ei ollut rahaa ja kellä lomaa. Lopputulos oli että ei lähdetä ollenkaan. Miun sydän murtui. Pariisiin pääsy oli miulle niin tärkeää, että aloin heti miettiä muita vaihtoehtoja. Siinä vaiheessa interrail astui kuvaan, reittisuunnitelmaa muutettiin ja voilà, meillä oli kämppä varattu Pariisiin viikonlopuksi. Ja mie olin onnellinen.
Hyvä kuva valaistusta tornista.
VastaaPoista