Meidän viimeinen päivä reilillä piti sisällään ihanaa aurinkoa, pahaa pastaa ja väistämättömän odotusta. Tiedättekö sen tunteen, kun loppu lähenee ja ei voi muuta kuin odottaa? Sitä oli ilmassa. Mutta hei, matkan on joskus pakko loppua, jotta uusi voisi alkaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti