Takaisinheitto huhtikuuhun 2014, jolloin elin täyttä unelmaa Australiassa. Voi että miten haluaisinkaan takaisin...
Throwback to April 2014, when I was living my dream in Australia. Oh how bad I wanna go back...
sunnuntai 26. huhtikuuta 2015
IT'S BEEN A YEAR
Tunnisteet:
auringonlasku,
australia,
eläimiä,
love,
luonto,
Matkustan ympäri maailmaa,
ranta
lauantai 18. huhtikuuta 2015
MAALISKUU PUHELIMESTA
Tää postaus on ihan hirveen myöhässä, pahoittelut siitä. Elämässä on kuitenki ollu niin paljon kaikkea muuta, että tän tekeminen ei oo ollu niitä ensimmäisiä asioita mielessä. Tässä nyt kuitenkin se miltä miun maaliskuu näytti puhelinkuvina! Yksinkertaisesti; hevosia ja kavereita.
This blogpost is so very late, sorry about that. I just had so much more stuff going on that I didn't have time. Anyway, this is how my March looked like by my phone. Horses and friends, basically.
This blogpost is so very late, sorry about that. I just had so much more stuff going on that I didn't have time. Anyway, this is how my March looked like by my phone. Horses and friends, basically.
Tunnisteet:
asuntola,
eläimiä,
English,
kavereita,
koulu,
kuulumisia,
puhelinpostaus
sunnuntai 5. huhtikuuta 2015
Little life update
Okei. Tästä voi tulla pitkä postaus, varoitan.
Okay, this might become a long blogpost, warning!
Blogi on ollut hiljaisena jo pitkän tovin, johon miulla on monta syytä. Ensinnäkin, miun oli pakko keskittyä opinäytetyön valmistumiseen ajoissa, jossa onneksi onnistuin. Tärkeimpänä asiana kuitenki oli, että halusin käyttää kaiken jäljelle jäävän ajan miun ystävien kanssa, joiden kanssa kolmen vuoden yhteiselo on nyt päättynyt. Kaikenlisäks oon vielä kipeenä nyt.
My blog has been quiet for a long time, and I have many reasons for that. First of all, I just had to focus on finishing my thesis in time, and I luckily did it. But the most important thing was, that I wanted to spend all the spare time with my friends. I lived with them three years and it's over now. I am sick at the moment as well.
Nää viimeset kouluviikot oli täynnä toimintaa, niin koulun puolesta kun vapaa-ajallakin. Harjoteltiin hevosten lastaustaa trailereihin, saatiin jopa testata hevosena oloa ja päästiin trailerikyytiin, käytiin ajamassa ravureita ja mitä kaikkea. Kavereiden kanssa tehtiin niin paljon hauskoja juttuja, etten ikinä tuu unohtamaan näitä viimesiä viikkoja. Tehtiin kaikille meiän ihanille opettajille/koulun henkilökunnan tyypeille kiitoskortit joista nää kaikki liikuttui kovasti, ja myö saatii superhyvät mielet. Roadtrippailtiin, käytiin kuvaamassa, mässäiltiin, spämmäiltiin vähän opettajia (OPON KANSSA!!!!!!) ja naurettiin ihan tajuttoman paljon.
These last weeks of school were full of action, at school we did a lot horse things. With friends we did so much fun thing that I'll never forget these weeks. We did thank you cards to our teachers, who all were so happy about them and so were we about giving them. We did roadtrips, took lots of photos, ate a lot, did a little pranks to our teachers (with our study counsellor!!!!!) and laughed so freaking much.
Nää viimeset viikot oli niin ihania. Niin täynnä iloa, naurua ja hauskuutta. Ihan sama vaikka vähän stressas, ja talliviikon vedin läpi kipeenä. Ei tollasilla asioilla oo mitään väliä, jos on ihania ystäviä, joiden kanssa saa aikaan näin ihania muistoja.
These weeks were so lovely. So much joy, laughter and fun in them. I don't care if I stressed a bit or if I was sick at my stable week. Things like those don't matter if you have friends this good to have amazing memories with.
Tää on nyt yhden aikakauden päätös, sillä Asikkalaan mennään enää valmistumista varten. Hieman haikeilla mielin, mutta uusia tuulia kohti sit vaan. Vaikkakaan en ihan vielä tiedä mitä ne tuo tullessaan, mutta katsotaan katsotaan!
This is end of one period of my life, because I will go back to Asikkala only to graduate. I feel a bit wistful, but I'm excited to see what future brings to me.
Okay, this might become a long blogpost, warning!
Blogi on ollut hiljaisena jo pitkän tovin, johon miulla on monta syytä. Ensinnäkin, miun oli pakko keskittyä opinäytetyön valmistumiseen ajoissa, jossa onneksi onnistuin. Tärkeimpänä asiana kuitenki oli, että halusin käyttää kaiken jäljelle jäävän ajan miun ystävien kanssa, joiden kanssa kolmen vuoden yhteiselo on nyt päättynyt. Kaikenlisäks oon vielä kipeenä nyt.
My blog has been quiet for a long time, and I have many reasons for that. First of all, I just had to focus on finishing my thesis in time, and I luckily did it. But the most important thing was, that I wanted to spend all the spare time with my friends. I lived with them three years and it's over now. I am sick at the moment as well.
Nää viimeset kouluviikot oli täynnä toimintaa, niin koulun puolesta kun vapaa-ajallakin. Harjoteltiin hevosten lastaustaa trailereihin, saatiin jopa testata hevosena oloa ja päästiin trailerikyytiin, käytiin ajamassa ravureita ja mitä kaikkea. Kavereiden kanssa tehtiin niin paljon hauskoja juttuja, etten ikinä tuu unohtamaan näitä viimesiä viikkoja. Tehtiin kaikille meiän ihanille opettajille/koulun henkilökunnan tyypeille kiitoskortit joista nää kaikki liikuttui kovasti, ja myö saatii superhyvät mielet. Roadtrippailtiin, käytiin kuvaamassa, mässäiltiin, spämmäiltiin vähän opettajia (OPON KANSSA!!!!!!) ja naurettiin ihan tajuttoman paljon.
These last weeks of school were full of action, at school we did a lot horse things. With friends we did so much fun thing that I'll never forget these weeks. We did thank you cards to our teachers, who all were so happy about them and so were we about giving them. We did roadtrips, took lots of photos, ate a lot, did a little pranks to our teachers (with our study counsellor!!!!!) and laughed so freaking much.
Nää viimeset viikot oli niin ihania. Niin täynnä iloa, naurua ja hauskuutta. Ihan sama vaikka vähän stressas, ja talliviikon vedin läpi kipeenä. Ei tollasilla asioilla oo mitään väliä, jos on ihania ystäviä, joiden kanssa saa aikaan näin ihania muistoja.
These weeks were so lovely. So much joy, laughter and fun in them. I don't care if I stressed a bit or if I was sick at my stable week. Things like those don't matter if you have friends this good to have amazing memories with.
Tää on nyt yhden aikakauden päätös, sillä Asikkalaan mennään enää valmistumista varten. Hieman haikeilla mielin, mutta uusia tuulia kohti sit vaan. Vaikkakaan en ihan vielä tiedä mitä ne tuo tullessaan, mutta katsotaan katsotaan!
This is end of one period of my life, because I will go back to Asikkala only to graduate. I feel a bit wistful, but I'm excited to see what future brings to me.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)