Neljä viikkoa autoon kerätyn hiekan imurointia (#itsjusthealeyscar), pakkausta, matkaeväiden ostoa, viimeisen päivän herkuttelut ja lähtöhalit. Australia jää huomenna taakse, seuraavaksi suuntana Lontoo. Isoja muutoksia, toivottavasti selviän niistä kunnialla.
Sukulaisia, ystäviä, vanhoja ja uusia, koko päivä. Oon tavannut täällä (ja Suomessa) näiden kautta niin kovin paljon ihania ihmisiä. Niiden kanssa on vietetty kaksi viimeistä päivää, eikä kyllä ole mitään valittamista.
Tänään käytiin piknikillä ihastelemassa Kings parkin hienoa näköalaa, testattiin saviastioiden tekoa, vietettiin yhdistelmäsynttäreitä ja katsottiin leffa ulkoilmaelokuvateatterissa.
Kansallispuisto, kuumuus, kesyjä villieläimiä, hyvää kasvisruokaa ja Perthin yöelämä.
Tänään veneiltiin, tehtiin pikniksalaatti ja unohdettiin se kotiin, ostettiin ylihintaista jäätelöä, nautittiin auringosta, kahlattiin joessa, bongailtiin mustia joutsenia ja ihasteltiin upeaa Matilda -musikaalia.
Aamun kaunis valo, hyvästit kanoille, heipat merelle. Perthissä taas.
Myrskyävä meri, villinä pauhaavat aallot. Kasvoille ryöppyävä vesisade ja hurja tuuli, joka vie kaiken saamansa mukanaan. Täysin autio ranta, kukaan muu ei ole uskaltautunut sinne asti. Minua ei myrskyt pidättele, meren luo on päästävä, satoi tai paistoi, aamulla ja illalla.
Yhdeksästoista päivä aloitti viimeisen kokonaisen viikon Australiassa. Yhdeksäntenätoista päivänä shoppailin melkein liiaksi asti ja tuijotin villinä myrskyävää merta ihailu silmissä ja onnellisuus sydämessä.
Maaseutumatkailua. Jättimäinen lasten leikkipuisto, suloinen puutarhamyymälä ja kaksi iloista koiraa. Iltapäivän retki kera kameran ja kirjan. Jaoin polkuni suuren kengurun kanssa, joka hetken tuijotuksen jälkeen päätti antaa tilaa ja väistyä pusikkoon. Hänen lisäkseen näin papukaijoja, rauskun ja delffiinejä. Kilometrikaupalla autiota rantaa, horisontissa räiskyvät salamat ja lämmin kesäsade. Tilaa olla, ajatella ja hengittää. Ei tätä voi muuta kuin rakastaa.
