Hoge Veluwe national park 9/4/2017

Viimeisenä Hollantipäivänä pyöräily jatkui kun lähdettiin Hoge Veluwen kansallispuistoa kiertämään.

Haag 8/4/2017

Keukenhofin jälkeen alkuperäinen suunnitelma käsitti Amsterdamin, mutta suunnitelma vaihtui lennosta ja hypättiin Haagiin menevään junaan. Juna-asemalta otettiin pyörät alle ja lähettiin seikkailemaan kaupungin ja niin kovin kauniiden metsien läpi, minnekkäs muualle kuin rannalle. Vaikka kuinka koitin sitä meren tuomaa onnellisuutta Noricolle selittää, en usko että ikinä pystyn sitä täysin sanoin kuvailemaan. Auringonlaskun jälkeen pyöräiltiin dyynien läpi takaisin asemalle. Norico lähti kotiin ja minä, huom, MINÄ, YKSIN, pyöräilin takaisin airbnblle. Muutenhan tämä ei olisi isokaan juttu, mutta en todellakaan ole kaupunkipyöräilijä, enkä myöskään hollantilainen, jotka varmaan oppivat ajamaan pyörällä ennenkuin kävelevät. Selvisin kuitenkin ehjin nahoin aiheuttamatta yhtäkään liikenneonnettomuutta ja ihan häpeämättä voin sanoa olleeni todella ylpeä itsestäni!

Keukenhof 8/4/2017

Paluuni kukkaparatiisiin. Viimekerran parhaan kukintoajan väriloisto mielessä odotukset olivat hieman liian korkealla, ja visiitti tuotti pienoisen pettymyksen. Suurin osa ulkona olevista kukista oli hyasinttejä, mutta hei, onneksi olen jouluihminen. No, tulipahan käytyä.

Haag 7/4/2017

Päivistäni Hollannissa vietin yhden yksin. Airbnb hostin kauhisteluista huolimatta päätin kävellä viiden kilometrin matkan rannalle ja takaisin, mitäs muutakaan merenrantakaupungissa tekisin. Matkan varrella näin muutaman palatsin ja puiston, eksyin ja söin munakokkelia paahtoleivällä. Ei siis paha ollenkaan. Tykkäsin Haagista paljon, eniten kaikista Hollannin kaupungeista joissa olen käynyt. Meri on tietysti yksi suurimmista syistä, ja ne ihanat, suuret, metsäiset puistot aivan keskustan lähellä, mutta oli siinä jotain muutakin, joka tähän asti on pysynyt mysteerinä.

UTRECHT

4/4/2017 - 6/4/2017

Matka Utrechtiin oli yhtä painajaista, sisältäen junasta myöhästymisen, peruttuja junia, kiertoreittejä, busseja, puhelimen tyhjän akun, eksymisen ja epätoivon. Joku oli Belgian puolella päättänyt hypätä junan alle ja tämän takia kaikki Hollantiin menevät matkustajat laitettiin bussiin kohti pientä maiden rajalla olevaa kylää, josta junat taas kulkisivat. Paikallisten pappojen ilmeet olivat näkemisen arvoiset kun kylän läpi valuu suurena massana monta bussilastillista matkalaukkuja raahaavia ihmisiä. Tässä vaiheessa vielä nauratti mutta perille päästyä koko päivän matkustaneena, ilman puhelinta ja ilman karttaa oli naurut kaukana. Kokemuksia kokemuksia!

Utrecht osui reitille vain ja ainoastaan siksi, että yksi parhaista ystävistäni asuu siellä. Alunperäinen tarkoitus oli viettää kyseisessä kaupungissa koko Hollannissa olemani aika, ja tehdä sieltä käsin päiväreissuja muualle, mutta niinkuin on monesti huomattu, ei kaikki aina mene niin kuin suunnittelee. Kahden yön jälkeen suuntana oli siis Haag!